IndyVille

Indiana Jones and the Staff of Ra

Tämä lyhyt fanielokuva on eräänlainen esiosa Kadonneen aarteen metsästäjille. Se kertoo, kuinka Abner Ravenwood sai Indiana Jonesin avustuksella haltuunsa medaljongin jonka avulla Indy löysi K.a.m.:ssä Sielujen kaivon.

Valmistusmaa: Yhdysvallat Valmistusvuosi: 2005
Ohjaus: Tony Garmon Pituus: 30 min
+

  • Juoni
  • Rekvisiitta
  • Pituus juuri sopiva
-

  • Näyttelijöiden aksenteissa hiomista
  • Huono valaistus joissain kohdissa
  • Historiantuntemus voisi olla parempi
Lyhyesti: Kohtalainen esiosa Kadonneen aarteen metsästäjille.
7
Arvosteli: Finn Laiho

Elokuvan tiukasti Kadonneen aarteen metsästäjiin sitova juoni onkin sen parasta antia. Muilla osa-alueilla elokuva ei nouse muiden vastaavien fanituotosten yläpuolelle, vaikka eipä se tosin notkahda mitenkään sanottavasti niitä huonommiksikaan. Näyttelijäntyö on melko väkinäistä ja vuorosanat tulevat töksähtelevästi, joskin häiritsevin tekijä katselunautinnon suhteen on keskeisten roolien esittäjien paksu East Coast -aksentti. Mitään mieletöntä myötähäpeän tunnetta eivät amatöörinäyttelijöiden roolisuoritukset kuitenkaan aiheuta.

Toteutus on ihan kelvollista. Käytetyt lavasteet sekä asusteet eivät syö immersiota lukuunottamatta paria kliseistä natsiunivormua jotka olisi voinut jättää kaappiin, etenkin jos otetaan huomioon elokuvan tapahtumapaikka. Kuvaus kärsii hiukan valaistusongelmista ulkokohtausten aikana. äänenkään suhteen ei isoja ongelmia ole, tehosteet tosin onkin napattu suoraan Ben Burttilta ja musiikki John Williamsin nuottipapereista.

Nettiversion laatu on suht kelvollinen, fullscreeninä katsominen onnistuu jotenkuten. Yhtenä tiedostona saatavan leffan koko on noin 130 Mt.

Staff of Ra on kaiken kaikkiaan ihan kelpo lyhytpätkis fanituotokseksi, käsikirjoituksen olisi ehkä toivonut hieman paremmin täydentävän hyvää perusideaa. Elokuvassa ei myöskään ole likimainkaan niin paljon äksönia kuin Indy-leffalta voisi odottaa, mutta se vähä mikä löytyy on oikein kelvollista.

Omaperäisiä fanituotoksia ei koskaan ole liikaa, ja vaikka toteutus ei mitenkään ihmeellistä olekaan, jää pätkästä lopulta ihan hyvä maku suuhun. Huonomminkin voisi kai puolituntisen kuluttaa.

Katso elokuva Vimeossa